Siirry pääsisältöön

Noseworkin ohjaajakurssi

Vaikkei noseworkin kouluttaminen suunnitelmissa olekaan, itsensä kehittäminen kiinnostaa aina, kun siihen tulee tilaisuus, niin ilmoittauduin noseworkin ohjaajakurssille. Kurssille pääsemiseen ei riitä pelkkä ilmoittautuminen, vaan vaatimuksina on Nose Work Finland ry:n jäsenyys, noseworkin harrastaminen vähintään kahdella koiralla vähintään vuoden ajan ja vähintään kahden vuoden koulutuskokemus mistä tahansa koiraharrastuslajista. Nämä vaatimukset kun minun kohdalla täyttyi, laitoin hakemuksen menemään ja jäin odottamaan tietoa, pääsenkö kurssille. Kurssipaikka onneksi heltisi, koska kurssi järjestettiin näinkin lähellä meitä, ajomatkaa vain 2,5 tuntia suuntaansa. Kellon ympäri tälläkin reissulla taas oltiin, mutta onpahan nyt kurssi suoritettuna.

Kurssi järjestettiin Kannuksessa ja kouluttajana toimi Päivi Berg. Kurssin ajankohta oli sinällään vähän huono, koska ensi kuussa sääntöihin tulee joitakin muutoksia. Ja niistä muutoksista ei ole vielä varmuutta, joten aika moni asia jäi "todennäköisesti tämä tulee olemaan..."- tasolle. No pitää sitten lukea uusia sääntöjä, kunhan ne julkaistaan. Kurssipäivä sisälsi suurimmaksi osaksi Päivin mielenkiintoista luennointia. Lisäksi järjestettiin kahdelle koiralla epävirallinen hajutesti. Harmi kun vain kaksi koiraa oli mukana, näitä olisi ollut mielenkiintoista nähdä enemmänkin. Suurin osa kurssilaisista kyllä tuli aika kaukaa, joten itsekään en pitkän päivän takia viitsinyt ottaa koiria mukaan autoon istumaan. Lopuksi vielä oli lopputentti, joka siis oikeasti oli kunnon koe. Se palautettiin ja ohjaajatodistuksen saa postissa. En tiiä läpäiseekö kaikki kurssin, koe kyllä oli oikeasti vähän kimurantti.

Käydäänpä sitten läpi kurssin teoriaosuutta.

Nosework

Nosework pohjautuu koiran luonnonmukaiseen käyttäytymiseen. Koira etsii sille merkitykselliseksi koulutettuja hajuja erilaisissa ympäristöissä. Lajia voivat harrastaa kaikki rotuun tai roduttomuuteen katsomatta, tosin lyhytkuonoisilla voi olla vaikeampaa haistella. Laji on kehitetty USA:ssa kodittomien koirien sheltereissä vuonna 2008 koirien helppoa ja mukavaa aktivointia varten. Lajin kehittivät erikoisetsintäkouluttajat Ron Gaunt, Amy Herot ja Jill-Marie O`Brien. Suomeen laji rantautui vuonna 2015. Lajia harrastetaan kaikissa Pohjoismaissa.

Hajuaisti

Koiran hajuaistin on paljon parempi kuin ihmisellä. Tämä johtuu erosta hajuhermosolujen (ihmisellä n. 5 miljoonaa, koiralla n. 220-250 miljoonaa) ja niissä olevien hajumolekyyleihin reagoivien hajuresepotrien (ihmisellä n. 400, koiralla n. 900-1000) määrässä. Hajuhermosolut uusiutuvat noin 30-60 päivän välein.  Koiran hajuaisti ei myöskään turru samalla tavalla kuin ihmisen hajuaisti voi turtua. Lisäksi koiran hajuaistimuskeskus aivoissa on suurempi kuin ihmisellä.

Koiran hajuaistiin vaikuttavat monet asiat. Kostea kirsu haistaa paremmin hajuja. Isonenäisillä koirilla on enemmän hajuepiteeliä ja niiden kirsussa kosteus pysyy tasaisempana. Koira haistaa erikseen kummallakin sieraimella, minkä vuoksi ne pystyvät paikallistamaan hajulähteen helposti. Koira voi myös haistaa ja hengittää samaan aikaan. Koira voi hyödyntää hajuaistimukseen myös kieltään, jonka käyttö on yhteydessä Jacobsonin elimeen. Se liittyy ensisijaisesti feronomien analysointiin. Jacobsonin elimen kautta saatu tieto käsitellään ainoastaan aivojen limbisessä järjestelämässä. Hajuaistimus ei siis aiheuta tietoista toimintaa. 

Tähän liittyen katsottiin Youtubesta Alexandra Horowitzin mielenkiintoinen video "How do dogs "see" with their noses?"



Koiran haistellessa nuuhkiminen aiheuttaa ilmanpaineen, joka työntää hajumolekyylejä syvälle nenäonteloon, josta ne kulkeutuvat hajuepiteelillä oleville hajureseptoreille. Reseptoreista kulkeutuu impulssi aivoihin, jossa tieto käsitellään. Haistellessa koiran hengitys kasvaa 140-200 kertaan minuutissa sen ollessa levossa 15 kertaa minuutissa ja kävellessä 30 kertaa minuutissa. 

Hajuaistimuksen syntyyn vaikuttavat monet tekijät
  • rotuominaisuudet: kuonon koko, kirsun koko (isonenäiset haistaa paremmin)
  • lyhyt kuonoisuus: jos on vaikea hengittää, on myös vaikea haistella
  • pienikokoiset rodut
  • pigmentin puute: joillakin joilta korvan ympäriltä puuttuu väri voi olla näkö-, kuulo- ja hajuaistin kanssa ongelmia
  • mielentila, viretaso ja stressi: tunnetila vaikuttaa kaikkeen tekemiseen, liian innokas ei pysty haistelemaan, kisoissa tuomarilla on oikeus keskeyttää liian stressaantuneen koiran koe
  • hormonaalinen tila: juoksut (vaikuttaa sekä uroksiin että narttuihin)
  • sairaudet ja lääkitys
  • nenäpunkki: nenäpunkki tartunnan jälkeen voi käydä niin, että koiran nenä ei toimi enää ollenkaan. Sen vuoksi nenäpunkkitartunnat kannattaa hoitaa heti kuntoon. Tosin tutkimusten mukaan noin 30 %::lla koirista on aina nenäpunkkeja, mutta niiden määrä pysyy maltillisena eikä haittaa koiraa.
  • suuuhun liittyvät ongelmat: likaiset hampaat
  • nenään tulleet vammat: esim. heinän korsi nenässä
  • limakalvojen kuivuus: etenkin lämpiminä kesäpäivinä limakalvot lämpenevät, jolloin hajuaistimus ei toimi. Jos koira ei juo, sen suuhun voi pruutata vettä. Lämpöisenä kesäpäivänä koira ei enää haista 20 minuutin nuuskuttelun jälkeen.
  • pakkanen: hajumolekyylit eivät haihdu ilmaan

Haju

Haju on aineen kaasumainen olomuoto. Hajumolekyylien olemus vaihtelee (esim. kevyet ja raskaat). Hydrolaattien kaltaiset aineet, joiden molekyylipaino on pieni, höyrystyvät helpommin ja koira haistaa ne paremmin. Hajumolekyylit ovat rasvaliukoisia, jonka vuoksi ne liukenevat heikosti veteen ja läpäisevät helposti massan. Hajulähteen määrällä ja laadulla on merkitystä sen haistamiseen. 

Hajun leviämiseen vaikuttavat monet tekijät, kuten ilmvirtaukset, lämpötila, kosteus, ilmanpaine, ympäröivä tila, aineen ominaisuudet (haju suoraan pahvilaatikossa vai huonekalutassussa), aineen pinta-ala ja määrä, aika ja hajulähteen sijainti. Jos koehuoneessa on kulmia, kävelytä koira kulman ohi molemmista suunnista, koska haju voi levitä siten, ettei koira haista sitä toisesta suunnasta.

Hydrolaatti

Hydrolaatit, joita Suomessa käytetään noseworkin lähdehajuina, ei ole puhdas haju vaan yhdistelmä eri hajujen molekyylejä. Periaatteessa ei voida olla varmoja, minkä hajumolekyylin koira oppii tunnistamaan. Jos koira on oppinut hydrolaatista jonkun muun kuin opetettavan hajumolekyylin, se ei välttämättä tunnista erilaista hydrolaattia, jossa on mukana erilaisia hajumolekyylejä. Suomessa käytettävät noseworkin hydrolaatit tuodaan ulkomailta, eikä niiden sisältämiä muita hajumolekyylejä tunneta.



Hydrolaatit valmistetaan höyrytislaamalla. Siinä kuuma vesihöyry nousee yrttikerroksen läpi ja ottaa yrttien haihtuvat osat mukaansa. Tämän jälkeen höyry viilennetään nestemäiseksi hydrolaatiksi, jonka pinnalla kelluu 0,01-3 % eteerisiä öljyjä.

Eri maissa käytetään eri hajuja ja eri tyyppisiä hajuja. Suomessa on käytössä samat hajut kuin Ruotsissa. Eteerinen öljy on kasveista höyrytislaamalla valmistettu vettä hylkivä nesti, joka sisältää haihtuvia aromeja. Ryhmänä niillä ei ole tiettyjä, yhteisiä kemiallisia ominaisuuksia. Suoraan haistettuna eteerinen öljy on liian voimakas. Eteerisiä öljyjä käyttäessä haju pitää kontaminoida ilman välityksellä esim. lasipurkissa vanulappuun. 



Hydrolaatit tulee säilyttää valolta suojattuna viileässä paikassa. Yleensä niitä on 10 ml lasipurkissa. Säilytyksessä tulee huomioida kontaminaatio. Käytetyt välineet tulee pestä mahdollisimman kuumalla vedellä, mielellään pesukoneessa rasvaa liuottavalla pesuaineella. Hajulähteisiin ei saa koskea paljain käsin, koska sen jälkeen saattaa levittää hajua vahingossa kaikkeen mihin koskee. Pinsettien käyttö on suositeltavaa, kumihanskojen läpi ihmisen haju tarttuu hajulähteeseen.

Kokeessa 1 tippa hydrolaattia imeytetään materiaan, joka piilotetaan alueelle. Materia voi olla esim. huonekalutassu, vanupuikko, vanulappu tai sideharso. Hajulähde uusitaan tunnin välein. Hajun pitäisi antaa asettu 10-20 minuuttia, jotta hajumolekyylit ehtivät laskeutua.

Kouluttaminen

Koulutuksen perusteet noseworkissa on samat kuin missä tahansa koiraharrastuslajissa. Palkkion laadun tulee olla koiran silmissä riittävän hyvä, jotta koira kokee sen motivoivana. Palkkasanan tai naksuttimen käyttö on suositeltavaa. Kriteerien tulee olla kirkkaina mielessä. Oikoa ei saa, mutta jos ongelmia ilmenee, aina voi palata taaksepäin ja helpottaa tehtäviä. Ajoitus on kaiken A ja O. Naksauta juuri sillä hetkellä, kun kriteeri toteutuu. Vahvistetiheyden pitää olla alussa riittävän tiheä, useita kertoja minuutissa. Muista huomioida myös palkkion suunta.

Noseworkin harjoittelu alkaa sillä, että uudesta hajusta tehdään koiralle merkityksellinen. Koira opetetaan tunnistamaan tietty hajulähde ja erottamaan se muista hajulähteistä. Koira oppii hajuyhdisteet yhtenä yksikkönä. Yksittäisen hajun tunnistamisen oppiminen nopeuttaa hajuyhdistelmien oppimista. Koiran ehdollistumista etsittävään hajuun voi testata avaamalla hajupurkki (esim. eukalyptus) koiran nukkuessa. Havahtuuko se unestaan? Vrt. oppilaat, joille sanotaan, että sinun täytyy osata tämä asia, jos sinut herätetään keskellä yötä ja kysytään sitä.

Treenatessa:
  • lisätään asioiden kytkeytyneisyyttä
  • tietyille hajuille herkistyneiden aistisolujen määrä kasvaa. Mitä enemmän treenataan tiettyä hajua, sen enemmän sille herkkiä aistinsoluja kehittyy.
  • kyky haistaa yhä pienempiä määriä hajua paranee
  • aivoissa tapahtuu pysyviä muutoksia
  • pallealihas kehittyy

Kuten kaikissa harrastuslajeissa, myös noseworkissa on useita koulutusmenetelmiä, joilla oikein treenattuna varmasti pääsee hyvään lopputulokseen. Eri koulutusmenetelmiä voi myös sekoitella keskenään. Tässä käydään läpi neljä erilaista koulutusmenetelmää.

  1. Koira ehdollistetaan syömisen kautta kohdehajuun
    Koiran annetaan syödä ruokaa samaan aikaan, kun se haistaa kohdehajun. Käytännössä tämä käy niin, että kulhoon laitetaan 1-2 hydrolaattia. Kulhon päälle laitetaan siivilä tai vastaava, jossa on ruokaa, jonka koiran annetaan syödä. Näin ruoka ja hydrolaatti ehdollistuvat toisiinsa. Koira siis ensin etsii ruokaa, sitten ruokaa ja hajulähdettä ja lopuksi ruoka jätetään pois, jolloin koira etsii vain hajulähdettä, jonka löytämisestä se saa ruokaa. Ruuan ja ruuan + hajulähteen etsimisestä pitää päästä nopeasti pelkän hajulähteen etsimiseen, koska muuten on vaarana, että koira oppii etsimään ruokaa, eikä hajulähteitä. Lisäksi voi tehdä erikseen ruuan etsintäharjoituksia ja ehdollistumista hajuun.
  2. Koira ehdollistetaan lelun kautta kohdehajuun
    Tämä toteutetaan periaatteessa samalla tavalla kuin menetelmä 1, mutta nyt käytetään ruuan sijasta lelua. Koira opetetaan ensin etsimään lelua. Sitten leluun laitetaan tippa hydrolaattia ja koira etsii lelua + hajulähdettä. Tästä siirrytään sitten pelkän hajulähteen etsimiseen, jonka löytämisestä se saa lelun.
  3. Koira ehdollistetaan purkissa olevaan hajulähteeseen
    Kolmas menetelmä oli minulle tutuin, koska sen avulla olen omat koirani opettanut. Tosin tuota ykkösmenetelmääkin on kokeiltu. Tässä koira haistaa purkissa olevaa, materiaan imeytettyä hydrolaattia, jolloin se palkataan mahdollisimman läheltä hajun lähdettä (eli purkin suuta). Tämän jälkeen purkki, jossa hajulähde on, piilotetaan ja palkataan koira sen löytämisestä (jälleen mahdollisimman läheltä purkin suuta). Koiran voi myös opettaa ensin haistamaan pelkkää purkin suuta ja sitten vasta laittaa sinne hajulähde. Koira kannattaa opettaa pysymään purkin suulla niin kauan, että sille annetaan lupa poistua (tästä katsottiin hyvä video Youtubesta).
  4. Koira ehollistetaan puhtaaseen hajuun
    Viimeisessä tavassa koira ehdollistetaan puhtaaseen hydrolaattiin. Menetelmä on sama kuin kolmonen, mutta nyt lasipurkissa on vain haju, sitä ei ole imeytetty mihinkään materiaan. Koira palkitaan edellisen menetelmän tapaan purkin haistamisesta ja purkkia aletaan piilottelemaan. Koira myös opetetaan erottamaan hydrolaatin hajuinen purkki muista purkeista. Minulle jäi ehkä vähän epäselväksi, miten tämä eroaa tuosta edellisestä kohdasta, koska kotioloissahan tämän toteuttaminen on mahdotonta ilman autoklaavia. Vähintään siinä purkissa on jotain hajuja, joten on mahdotonta saada puhdasta hajua. 
Uusia hajulähteitä voi opettaa koiralle, kun se tunnistaa ja osaa etsiä edellisen. Mitä aiemmin muiden hajujen treenaamisen aloittaa, sen enemmän niitä aistivia epiteelejä muodostuu. Hajun oppimisen jälkeen käytös pitää yleistää erilaisiin paikkoihin, lisätä häiriötä ja kestoa.

Tarkkuutta voi harjoitella laittamalla paljon huonekalutassuja tietylle alueelle esimerkiksi lattiaan tia seinään. Yhteen huonekalutassuun laitetaan hajutippa. Koira käy läpi hajutassuja ja saa palkan oikean ilmaisusta. Palkka annetaan vain tismalleen oikean tassun ilmaisusta, joten huomioi tämän siinä kuinka lähelle toisiaan hajutassut laitat.

Ilmaisun kouluttaminen ei ole välttämätöntä. Suomessa kokeissa riittää, että ohjaaja osaa tulkita koiraansa, tuomarille ei tarvi kertoa miten koira ilmaisee. Ilmaisu käytös voi olla mikä tahansa. Kouluta ilmaisukäytös ensin vihjeen alaisuuteen niin, että koira tekee sen heti vihjeestä. Kun koira tunnistaa hajulähteen ja osaa etsiä sitä, ketjuta löytämiseen ilmaisukäytös. Käytännössä tämä menee niin, että kun koira haistaa hajulähdettä, sano ilmaisukäytöksen vihjesana. Kun koira tottelee vihjettä, naksauta ja palkkaa. Kun olet tätä tehnyt jonkun aikaa, odota että koira tekee ilmaisukäytöksen ilman vihjettä haistettuaan hajulähdettä. Ilmaisukäytöksen ilmentyessä naksauta ja palkkaa. 

Hajutesti

Hajutesti anotaan Nose Work Finland ry:ltä viimeistään kaksi kuukautta ennen testiä. Anomuslomake löytyy yhdistyksen nettisivuilta. Anoja saa sähköpostilla järjestämisohjeet ja hajutestiraportin, joka tulee täyttää ja toimittaa NWF:lle testin jälkeen. Testiin osallistujien jäsenyydet tarkistetaan viikkoa ennen koetta. Vain yhdistyksen jäsenet saavat kisakirjan ja merkinnän yhdistyksen hajutestireksiteriin.

Ennen hajutestiä sitä täytyy mainostaa. Ilmoitus tulee myös NWF:n sivuille. Testialueen täytyy täyttää vaatimukset ja siellä pitää olla tarvittavat materiaalit ja välineet. Etukäteen otetaan vastaan ilmoittautumiset ja kerätään ilmoittautumismaksut. Hajutestin järjestämissäännöissä on kuvattu miten toimia jos hajutesti täytyy siirtää tai peruuttaa ja missä tapauksissa osallistumismaksu palautetaan. Järjestäjä arpoo etukäteen lähtöjärjestyksen.

Testipäivänä kilpailijat ilmoittautuvat paikan päällä. Hajutestaaja käy kisaajien kanssa läpi arvosteluperusteet. Talkoolaisten kanssa käydään läpi heidän tehtävänsä. Talkoolaisia tarvitaan testaajan lisäksi ilmoittautumispisteen henkilö, sisäänheittäjä kirjuri ja kahvinkeittäjä.

Hajutestaajalla täytyy olla testiin tullessa mukana:
  • haju
  • sekunttikello
  • huonekalutassuja
  • mittanauha (mielellään rullanauha)
  • kirjoitusalusta + paperia, johon voi kirjoittaa palautetta kisaajille ja antaa sen testin jälkeen
  • kyniä
  • laatikoita väh. 20 kpl (esim. pakkaustukku.fi;stä): kaikissa laatikoissa pitää olla huonekalutassu, joista vain yhdessä on haju
  • tussi, jolla voi merkitä hajulaatikon. Huom! samalla tussilla pitää tehdä joku merkki jokaiseen laatikkoon
Päästäkseen kokeeseen koiran tulee suorittaa hyväksytysti ko. luokan hajutesti. Hajutestejä ei voi suorittaa etukäteen ennen kuin edellistä luokkaa on käynyt läpi. Hyväksytystä hajutestistä saa merkinnän kisakirjaan ja sitä ei tarvitse enää uusia. 1. luokassa haju on eukalyptus, 2. luokassa laakerinlehti ja 3. luokassa laventeli.

Hajutestissä laatikoiden väli ja etäisyys kaikista seinistä on vähintään 120 cm. Lähtöviiva tulee olla merkittynä. Ajanotto alkaa, kun koiran nenä ylittää lähtöviivan. Testissä testaaja on ajanottaja. Testissä on kolme minuuttia aikaa ja koira saa sen ajan tehdä mitä vaan, vaikka hajottaa laatikoita. Tosin jos koira ei ole ohjaajan hallinnassa, testi voidaan keskeyttää. Koiralla saa olla kuristamaton panta tai valjaat. Hihnaksi käy myös flexi. Kisaajille kannattaa antaa numerolaput.

Testin jälkeen tulokset kirjataan kisakirjoihin ja testiraporttiin. Kisakirjat ja palautelomakkeet jaetaan testissä olleille koirakoille. Tulokset ilmoitetaan NWF:lle. Hajutestiraportin saavuttua yhdistykselle, NWF lähettää hajutestilaskun (30 €).


Kokeet

Hajutestin hyväksytysti suorittanut koira saa oikeuden osallistua kokeisiin. Kokeissa on kolme luokkaa ja kussakin neljä osiota: laatikkoetsintä, sisäetsintä, ulkoetsintä ja ajoneuvoetsintä. Hajulähteiden sijainti on maksimissaan 1. luokassa 1,2 m, 2. luokassa 1,6 m ja 3. luokassa 1,8 m, poislukien ajoneuvoetsintä, jossa se on aina korkeintaan pienimmän osallistujan kuonon korkeudella. Etsintäalue ja sinne sijoitettu hajulähde ovat kaikille osallistujille samanlaiset, minkä vuoksi yksi ohjaaja ei voi osallistua kuin yhden koiran kanssa samaan kokeeseen. Kolmannessa luokassa koiran ohjaajan pitää löytöjen lisäksi ilmoittaa, milloin kaikki piilot on löydetty. Seuraavaan luokkaan nousee mikäli saa kolme hyväksyttyä tulosta vähintään kahdelta eri tuomarilta. Hyväksytty tulos on 100 pistettä korkeintaan kolmella virhepisteellä. Susoitus ulkolämpötiloista on, että testiä tai koetta ei tulisi järjestää, mikäli pakkanen laskee alle -10 asteen tai lämpötila nousee yli 25 asteen.

Laatikkoetsinnässä koira etsii kohdehajuja erilaisista laatikoista, jotka voivat olla minkäkokoisia, -muotoisia tai -näköisiä tahansa. Laatikkoetsintä voidaan järjestää joko ulkona tai sisällä. Sisäetsinnässä koira etsi hajulähdettä erilaisissa sisätiloissa. 3. luokassa voi olla myös tyhjiä huoneita ja yhdessä huoneessa voi olla useampia piiloja. Ulkoetsinnässä koira etsii hajulähdettä erilaisissa ulkotiloissa olevissa ympäristöissä erilaisten sääolosuhteiden ja sääolosuhteiden vallitessa. Ajoneuvoetsinnässä koira etsii hajulähdettä erilaisten ajoneuvojen ulkopinnoilta. Ajoneuvoa vasten ei saa nousta.


Noseworkin lajisäännöistä, jotka on luettavissa NWF:n sivuilta, löytyy lisää osallistumisehdoista, yleisistä säännöistä, arvosteluperusteista, virheistä, kokeesta sulkemisen syistä ja sijoittumissäännöistä.

Luetuimmat

Koiran fyysisen kunnon kehittäminen

Perjantai-ilta sujui rattoisasti Lotta Vuorelan "Koiran fyysisen kunnon kehittäminen"- luennolla. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Lotta luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti. Tutkimuspohjaa Tähän mennessä eniten tutkimusta on tehty greyhoundeista ja valjakkokoirista. Ensimmäinen agilityaiheinen tutkimus on tehty vuonna 2007 ( Rovira et al. ). Koiran ja ihmisen kehot eroavat toisistaan. Suurimmat erot liittyvät solurakenteisiin. Koiralla on kolmen tyyppisiä lihassoluja. Nopeimmissa IIX-tyypin soluissa on epätavallisen suuri oksidatiivinen kapasiteetti eli solu on samanaikaisesti sekä nopea että kestävä. Koiralla on myös hybridisoluja, joiden hienosäädöllä se pystyy vaikuttamaan lihasten tehoihin nopeutta, voimaa ja kestävyyttä vaativissa suorituksissa. Koiran lihassoluissa on tehokkaampi energianhuolto ja hapensaanti kuin ihmisen soluissa. Koira ja hevonen p

Miksi ajelen koirani karvat kesällä?

Kuten edellisessäkin Nallen trimmaukseen liittyvässä postauksessa kirjoitin, suomenlapinkoiran karvanajelu jakaa mielipiteitä erittäin vahvasti. Suurin osa asian vastustajista ei ymmärrä tai halua ymmärtää asian pointtia. Siksipä päätin tähän vähän avata, miksi meillä on tähän ratkaisuun päädytty. Haluan nyt heti alkuun painottaa, että meillä tämä on koettu Nallen kohdalla oikeaksi ratkaisuksi kuuden vuoden kokemuksella, mutta jokainen tuntee oman koiransa ja tietää mikä sille on parasta. Se, että tämä toimii meillä, ei tarkoita, että se toimii kaikilla. Ihan ensiksi yksinkertainen vastaus postauksen otsikon kysymykseen: Haluan lisätä koirani hyvinvointia . Tämä ei ole mikään muotivillitys, jota haluan seurata (ja kaikki minut tuntevat tietävät, että en seuraa niitä muillakaan elämän osa-alueilla). Olen hankkinut pitkäkarvaisen koiran ihan siitä syystä, että haluan pitkäkarvaisen koiran. Olen hyvin tietoinen, että valmiiksi lyhytkarvaisiakin vaihtoehtoja on olemassa. On kuitenkin

Saanen esitellä: kennel Hukattu

Kasvattajan peruskurssin läpäisyn jälkeen on mahdollista hakea kennelnimeä. Tälle kurssille mennessä minulla ei ollut suunnitelmissa hakea kennelnimeä ollenkaan. Menin kurssille ihan yleisestä mielenkiinnosta ja ajattelin sen toisaalta myös hyödyttävän, jos Hukkaa vielä joskus käytetään jalostukseen. Kurssin jälkeen tuli kuitenkin ajatus, että kun kennelnimen hakemisella on 5 vuoden aikaraja (tai joutuu käymään kasvattajan peruskurssin uudelleen), voisi nimen sittenkin anoa heti, ettei asia unohdu. Ihan siltä varalta jos sille on joskus käyttöä. Kennelnimen anominen on monivaiheinen ja pitkä prosessi. Nimiehdotukset käyvät hyväksytettävinä niin kansainvälisessä FCI:ssä kuin Kennelliiitossa ja lisäksi ne on Koiramme-lehdessä näytillä ennen hyväksymistä. Eli siinäkin mielessä se on hyvä anoa silloin, kun tarve ei ihan akuutti ole, jotta ehtii rauhassa odotella prosessin etenemistä. Yleensä kennelnimen anominen kaikkine vaiheineen kestää vähintään puoli vuotta. 1. Keksi kenneln

Kasvattajan peruskurssi

Mikäli haluaa itselleen virallisen kennelnimen, täytyy ensin suorittaa Kennelliiton alainen kasvattajan peruskurssi. Kurssin voi käydä myös itseään sivistääkseen, mikäli kasvatustyö ei sinällään kiinnosta. Etelä-Pohjanmaan kennelpiiri järjestää Seinäjoella lähes vuosittain kyseisen kurssin. Huomasin ilmoituksen vähän sen jälkeen, kun Hukan pennut olivat lähteneet maailmalle. Kennelliiton sivuilla kurssin kerrotaan sopivan kasvattajien lisäksi myös urosten omistajille, joten päätin osallistua kurssille vaikkei mitään suunnitelmia kasvattamisen aloittamisesta olekaan. Kurssi järjestettiin Seinäjoen ABC:llä ja pienehkö luentosali oli lähes ääriään myöten täynnä. Enemmistö osallistujista taisi olla metsästyspuolen ihmisiä. Kurssin kouluttajana toimi E-P:n  kennelpiirin aluekouluttaja Marjukka Marttila. Olimme saaneet etukäteen linkin Kasvattajan peruskurssin materiaaliin , joka piti joko tulostaa tai tilata Showlinkiltä. Ilmeisesti Kennelliitto on alkanut säästämään näissä, koska aiem

Agilityn radanlukutaito ja ohjaustekniikat

Agilityhallilla järjestettiin Niina Leinosen "Radanlukutaito ja ohjaustekniikat" luento. Aloitettiin teoriaosuudella ja sitten pähkäiltiin ryhmissä radalla linjojen valintaa ja erilaisia ohjaustekniikoita. Lopuksi Niina vielä näytti oman koiransa kanssa erilaisia tekniikoita. Totuttuun tapaan tässä on minun luentomuistiinpanot, joissa voi olla virheitä. Joten jos haluat tietää, mitä Niina luennolla puhuu, suosittelen osallistumaan sellaiselle henkilökohtaisesti. Radanlukutaito Hyvällä radanlukutaidolla rata sujuu helposti, turvallisesti ja nopeasti. Rataan tutustuessa tulee huomioida ennakointi, taloudellisuus, turvallisuus, oikeat tekniikat, rytmitys ja sijoittuminen. Ennakoinnilla tarkoitetaan sitä, että sekä koira että ohjaaja tietävät minne ollaan menossa. Valitsemalla taloudelliset tiet voidaan säästää koiraa. Turvallisuus on tärkeeä, jotta ei kuormiteta koiraa ja voidaan estää loukkaantumiset. Oikeat tekniikat pitää osata valita oikeaan paikkaan. Onnistunut ryt